Aivojen hyvinvointi
Olin reilu viikko sitten Helsingissä Kehittyvä Vanhustyö tapahtumassa verkostoitumassa ja kouluttautumassa. Luennoilla oli monta mielenkiintoista ja vaihtelevaa aihetta, mutta erityisesti mieleeni jäi aivotutkija Minna Huotilaisen luento aivojen hyvinvoinnista. Luennolla käsiteltiin hektisen työn ja erityisesti hoitotyön aiheuttamaa kuormitusta aivoillemme, mutta aihe on mielestäni nykypäivänä ajankohtainen ihan kaikille: nuorille, työssäkäyville, sekä ikääntyneille. Aiheesta kiinnostuneena tutkin aihetta hieman enemmän.
Huotilaisen mukaan nykypäivän ihmisen aivot eivät enää toimi normaalisti. Ihmisillä on nykyään jatkuva kiire, montaa asiaa suoritetaan yhtäaikaa ja tehokkuutta tavoitellaan kaikin tavoin. Tekeminen on repaleista, säheltävää ja lyhytjänteistä ja se kaikki vaikuttaa muistiimme ja aivotoimintaamme. Kuvaavaa on, että työskentelemme ahkeran oloisesti, mutta koemme, ettemme saa yhtään mitään aikaan ja ahdistus vain kasvaa, kun huomaa muistinsa hapertuvan ja keskittymiskyvyn kaikkoavan. Mistä tämä sitten oikein johtuu? Amerikkalainen lääkäri Edward M. Hallowell alkoi 1990-luvulla puhua ilmiöstä nimeltä attention deficit trait eli ADT. Hän kuvasi sillä ihmisiä, jotka olivat eläneet liian pitkään liian kiireistä elämää: tehneet montaa asiaa yhtä aikaa, jättäneet tauot pitämättä ja hyppineet tehtävästä toiseen. Tämä on johtanut tilaan, jossa aivot eivät enää toimi normaalisti. Mikä sitten auttaisi tähän aivojen tilaan. Huotilaisen ja muiden aivotutkijoiden mukaan yksinkertaiset asiat: liikunta, hyvä ravinto, riittävä uni ja liikunta kantavat pitkälle ja auttavat keskittymiskyvyn palautumiseen. Elämäntapoihin vaikuttamalla voidaan pienentää muistisairauden riskiä ja myöhentää sairauden oireiden ilmaantumista jopa 3–5 vuodella. Erityisesti Alzheimerin tautiin ja verisuoniperäiseen muistisairauteen sairastumiselta suojaavia ja sen riskiä lisääviä tekijöitä tunnetaan laajasti. Näiden tekijöiden merkitys voi olla suurikin: esimerkiksi ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine tuplaavat riskin esiintyessään yksin, mutta yhdessä kaikki kolme kuusinkertaistavat sen verrattuna henkilöön, jolla ei ole yhtään riskitekijää.
Aivot ja muisti nauttivat terveellisestä ravinnosta ja syömäsi ruoka vaikuttaa vahvasti aivojen hyvinvointiin. Ravinnosta aivot saavat kaiken tarvitsemansa rakennusmateriaalin ja ravinnon tulisi olla monipuolista ja sisältää laadukkaita rasvoja kasviöljyistä ja kaloista. Myös suoliston hyvivoinnilla on katsottu olevan vaikutuksia aivojen hyvinvointiin ja suolistoa voidaankin kutsua toisiksi aivoiksemme.
Uni, lepo ja palautuminen ovat aivojen elinehto. Nukkuessa ihmisen aivot puhdistavat ja uudistavat itseään. Jo yksi kokonaan valvottu yö vaikuttaa aivojen toimintakykyyn, mutta myös vähitellen kertyvä univaje on haitallista. Riittävä ja hyvä uni palauttaa, vaikuttaa myönteisesti hereilläoloajan valintoihin, sekä oppimiseen. Uskoisin, että jokainen meistä tuntee millainen olo on lyhyiden ja katkonaisten yöunien jälkeen, sumuinen, onneton. Unen ja Alzheimerin taudin yhteydestä on myös tutkimustietoa. Sisäisen kellon häiriöt ja univaje pahentavat jo puhjenneen sairauden oireita. Huonosti nukkuminen vahvistaa amyloidiplakkien muodostumista ja heikentää sairastuneen tiedollisia toimintoja.
Kolmas aivojen hyvinvointiin vaikuttava tekijä, tuo ihmelääke liikunta, on aivoterveyden kulmakivi. Liikuntasuoritusten positiivisilla vaikutuksilla on tutkimuksellista näyttöä paljon. Aivoille kelpaavat kaikki liikuntalajit ja ne kiittävät kantajaansa myös hyötyliikunnasta. Liikunta vaikuttaa myös vahvasti unen laatuun ja aterioiden valintaan. Lisäksi liikunta voi laskea verenpainetta, pitää painon kurissa ja vähentää riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen. Fyysinen aktiivisuus laskee riskiä moneen sairauteen, mukaan lukien etenevät muistisairaudet. Erityisesti keski-iän liikuntatottumuksilla on yhteyttä vireämpiin mielentoimintoihin iäkkäänä. Mielenkiintoinen tutkimus oli tehty liikunnan myönteisestä vaikutuksesta kasvattamaan aivojen muistialueita ja parantamaan muistia. Tutkimus oli tehty 120 ihmiselle, jotka olivat iältään 55-80 vuotiaita. Puolet heistä alkoivat kävellä kolme kertaa viikossa vuoden ajan ja heidän muistialueensa aivoissa selkeästi kasvoivat ja muistisuorituksensa parani. Liikkuminen kannattaa siis aina.
Ajatellaan aivojamme ja pidetään niistä huolta jokaisena päivänä.
LÄHTEET:
Minna Huotilaisen luento 12.2.2019
Huotilainen & Moisala: Keskittymiskyvyn elvytysopas