Esperi caren Kristiinankaupungin tapahtumat selvitettävä ja riittävät resurssit varmistettava vanhustyössä
Eilen iltapäivällä se alkoi, uutisvyöry hoivakodin toiminnan keskeytyksestä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on joutunut keskeyttämään Esperi Caren omistaman yksityisen hoivakodin toiminnan Pohjanmaalla sijaitsevassa Kristiinankaupungissa. Aluehallintovirasto sai lyhyen ajan sisällä useita asiakasturvallisuuteen liittyviä yhteydenottoja Esperi Caren toiminnasta, joiden pohjalta tarkastuskäynnit suoritettiin ja toiminta jouduttiin keskeyttämään. Aluehallintoviraston mukaan epäkohdat liittyivät muun muassa riittämättömään hoitohenkilökunnan määrään, puutteelliseen perushoitoon, lääkehoidon asianmukaisuuteen, asiakkaiden hoitoisuustietojen puutteellisuuteen sekä toimintayksikön lähiesimiestyöhön.
Luin uutisointeja eilisen illan eri kanavilta ja niitä minulle linkitettiin ja lähetettiin, koska tiedetään kiinnostukseni ikääntyneisiin liittyvistä asioista. Tällaisia otsikoita en haluaisi lukea koskaan, mutta toisaalta tämä ei yllättänytkään. Näin ei saisi päästä koskaan tapahtumaan ja vanhustyön ammattilaisena tämä tuntuu todella pahalta. Tiedän, että yksiköitä on hyvin erilaisia ja eri medioista voi lukea ajatuksia toimintakulttuurista, säästöistä, henkilökunnan osaamisesta ym. Kaikki kirjoitukset eivät aina ole kovin imartelevia ja varmasti puutteita yksiköistä löytyykin. Surullista kuitenkin on, että lähes aina kun vanhustyön ala pääsee laajasti otsikoihin, kyse on negatiivisesta uutisoinnista.
Surullisinta näiden uutisten jälkeen on ajatella kyseisessä yksikössä työskenteleviä, sekä Esperin muissa yksiköissä työskenteleviä vanhustyön tekijöitä. Vaikutukset eivät todellakaan rajoitu ainoastaan Esperin yksiköihin, vaan ulottuvat myös varmasti muihinkin yrityksiin ja heidän tekemisiin. Tuhannet yritykset ja työntekijät tekevät päivittäin laadukasta ja hyvää vanhustyötä, parhaansa yrittäen, mutta mitä nämä uutisoinnit tekevätkään heille. Epäluuloa, tarkkailemista, asennemuutoksia, syyttelyä. Vanhustyö itsessään on suurennuslasin alla joka puolella Suomea. Tarjolla on yksityisiä yrittäjiä, sekä julkisen puolen toimijoita. Osaavaa henkilökuntaa on tänäpäivänä todella vaikea saada ja myös eurot ratkaisevat. Valinnanvapaus ja palvelusetelit ovat muuttaneet totuttua vanhustyön aluetta suuresti. Vanhusten lukumäärä myös kasvaa hurjasti. Vanhusten ja omaisten pitäisi nyt osata löytää se itselleen sopivin ja parhain palveluntuottaja tai yksikkö, joka voi olla haastavaa. Yhteiskuntamme on kuitenkin varmistettava, että vanhuspalvelut tuotetaan laadulla ja niihin varataan riittävät resurssit.
Kaikista myrskyisistä uutisista huolimatta toivotan kaikille ihanaa talvista viikonloppua, pidetään vanhuksistamme huolta!
Kaisa (sairaanhoitaja, vanhustyön ylempi amk)